Mukavaa viikonloppua! 
Mukavaa viikonloppua!
No, ehkäpä se oli vihdoinkin suomen vuoro pelailla taktisesti huonosti silloin, kun se lopputuloksen kannalta katsottuna on ollut fiksua.
Aika mennyt lähinnä kisoja seuratessa ja pihalla lunta luodessa..sitä valkoista tahnaa kun on tuolta taivaalta satannut ihan kiitettävän hyvin. Talviloma koululaisilla menossa, lumen kanssa ei siis ainakaan tule pulaa..
Mietin lähinnä sitä, mihin tämä kaikki lumi tulee sulamaan, kunhan sen aika joskus keväällä koittaa. Ei ainakaan kuivuudesta tarvitse keväällä puhua..tuskin tällä lumimäärällä edes kesällä, meidän puutarhassa nyt ainakaan, kostea kun on luonnostaan. Omakotiasujilla ei tule aika pitkäksi, saati pulmia mihin vapaat hetkensä käyttäisi päivässä, koska lumenluontia on kyllä riittänyt kiitettävästi jokaiselle päivälle tälläkin viikolla. Onneksi mies ollut vapaapäivillä alkuviikosta 
Esikoinen lähti yökyläilemään, pyjamapartyihin naapuritaloon kaverinsa luokse.. Kuopus vaatii äidiltä toimintaa ja ulkoleikkeihin, vaikkei kyllä yhtään innostaisi. Mentävä se on kuitenkin, jos vaikka saisin kuopuksen houkuteltua kirjastoon tänään jossain vaiheessa.
Mukavaa alkavaa viikonloppua 
]]>
Mukavaa viikonlopun jatkoa itsekullekin :)
]]>Mutta joo, eiköhän ne ole ihan oikeasti tuohon suunnitellut..Mä en vaan tajua miten ne suussa voi nukkua?? Kuvittele nyt itse suuhusi sellaiset?? Mä itse jo kyselin huolestuneena lääkäriltä, että eikö niihin voi tukehtua, se tosin vilkaisi mua hitaasti ja tokaisi, ettei ole koskaan kuullut kenenkään niihin tukehtuneen.. Sepä ei tosin tiedä meidän isosuista perimää .. Noh, ensimmäinen yö niitä siis on esikoinen jo suussaan pitänyt ja hyvin olivat koko yön suussa pysyneet..Aluksi kuulema ne saattavat löytyä jalkopäästä aamulla.. Tämä muuten on tosi tehokas hoitomuoto myös hampaiden narskuttajalle..Näitä siis pidetään sen puolivuotta ainakin ja ensimmäinen kontrollikäynti on jo heti maaliskuussa.. Saa nyt nähdä miten tässä käy, vai onko tämä pelkkää huuhaata. Vähän skeptisyys tässä kohtaa nostaa päätään
Eilen sillä reissulla sitten se olkapääkin vihoitteli ja tänään haimme apteekista lääkkeitä joita olen joskus muinoin saanut reseptiin vähän enemmänkin. Samalla reissulla vierailimme sitten lelukaupassa. Tilasin myös lääkäriajan ja aloinkin miettimään kotiäideille suunnattua lääkäripalvelua, kun hoitaja kysäisi minulta enkö voisi mennä työterveyshuoltoon, kun vapaita aikoja oli vasta ensi viikolle.. Hmmm joo, sanoinkin hänelle, ettei meille ole vielä minkäänlaista työterveyspalvelua olemassakaan.. Sinällään ajatuksena olisi mielenkiintoinen, saisi samat vuosihuollot kuin työelämässä ollessaankin, 30-vuotis, 40-vuotis, 50-vuotishuollot mikä mun tietämyksen mukaan monella työpaikalla tulee automaattisesti. Mutta niinkuin monessa muussakin asiassa, meidän kotiäitien tekemää arvokasta työtä ei arvosteta hevonkukun vertaa tässäkään asiassa. Ehkäpä se palkinto tuleekin sitten lastemme kautta, heidän arvostuksensa, koulumenestyksensä ja ylimääräisten halausten myötä joita kotona oleva pullantuoksuinen äiti saa osakseen ehkä enemmän kuin piipussa olevat uraohjukset
Se on tärkeintä, että lapsilla on hyvä olla!
]]>Miten vuonna lapio ja naula pärjättiin saman kaltaisten lumisateiden kanssa? Pysähtyikö silloinkin koko julkinen liikenne ja oliko teidemme varsilla samankaltaiset kolarisumat heti kun pyrytti enemmän kuin sen kaksi senttiä lunta? Huomisaamuna taas sitä ollaan helsingin pääväylillä kaaoksen partaalla ja naama punaisena valtavan lumentulon vuoksi, kun se saatanan tunari siellä sinun autosi takana unohti painaa jarrua liikennevaloihin pysähdyttyänne. Onko ihmisten liikennekäyttäytyminen mennyt aina vain huonompaan suuntaan autojen ja ajoväylien kehityttyä?
Mikä estää lähtemästä huomis aamunakin vaikka tuntia aikaisemmin sinne työmatkalle, ottaen huomioon sen, että sitä lunta on luvattu taivaan täydeltä huomisaamuksi pääkaupunkiseudulle. Ei tarvitse sitten kiroilla niissä ensimmäisissä liikennevaloissa kun se edellä ajava jono ei taas kerran liiku sitten mihinkään..ei vaikka kuinka soittaisit sitä torvea siinä ratissa ja heiluttelisit avonnaisesta ikkunasta vasenta kättäsi kansainvälinen sormimerkki sojottaen pystyssä. Ihminen itse se on joka luo nämäkin kaaokset liikenteeseenkin. Toinen juttu on sitten nämä ainaiset ammattivalittajat julkisesta liikenteestä, vaikka vr on tänäänkin esimerkillisesti tiedottanut vähentäneensä kalustoaan huomisaamun huonon sään vuoksi, seisoo siellä laitureilla tasan tarkkaan taas rautakanki hanurissa paskantärkeitä pukumiehiä ja naisia valittamassa ja päivittelemässä sitä, kuinka TAAS kerran vr:n junat ovat myöhässä eikä KUKAAN taaskaan kuulluta mitään, eikä kerro mitään, eikä muutenkaan tästä taas kerran tule yhtikäs mitään, monopoliaseman omaavan vr:n vuoksi kaikki on niin huonosti ja koko aamu taas pilalla. Niinkuin nyt niillä ei olisi sen liikennekaaoksen järjestelyn kanssa täysityö siellä, mutta ei ei, pitäähän näille uusavuttomille laiturilla seisojille kädestä pitäen ja henkilökohtaisesti jonkun tulla kertomaan missä se vika nyt on kun juna ei tule, joo joo...valivalivalivali..Eihän sinne junaan ole mikään pakko mennä, herramunjee sentään..kulkekaa takseilla tai omilla autoillanne tai vieläkin parempaa..kävelkää..saatte siinä samalla vähän liikuntaa, ennen toimistoon hautautumistanne. Ihminen itse luo itselleen näitä ongelmia..
Lapsista edelleen niin hauskaa kun lunta sataa aina vain lisää ja lisää, osaisimmepa me aikuiset ottaa mallia lapsitamme ja nauttia näistä ihanan valkoisista päivistä ja muutenkin, HYMYILLÄ enemmän, nauraa ja laulaa ja ennenkaikkea elää ja vähän hellittää, löysyttää sitä kiristävää kravaattia ja takakireää nutturaa, kaiken kiireen ja suorittamisen pakon keskellä.
Tulipahan avauduttua! 
Pienet on lapsosten ilonaiheet..eikö
Meni tovi, ennenkuin muistin tämän paikan tunnukset ja salasanat.. Hyvä minä ja loistava arkistointini!! Pitkästä aikaa taas täällä, joulut ja juhlapyhät onnellisesti takana. Joulukuun angiina, keuhkoputkentulehdus, silmätulehdus kierre parantunut ja hengissä ollaan vieläkin. Täytin viime viikolla kuopuksen esikouluhakemuksen haikein mielin, niin..se meidän niin tiiviin symbioottinen suhde näköjään tulee valintojen eteen, äidin haikeus pienokaisen ottaessa ensimmäisiä askeleitaan kohti itsenäistyvää minuuttaan..minun jäädessä yksinäisiin aamuihin aamulehden kera..Mihin kaikki vuodet ovat kadonneet. Ei enää unesta lämpöistä pörrötukkaista pientä poikaani aamupäiväunilla kanssani...Mitä ihmettä mä teen??!! yhyyyy, ihan itkuksi pistää ajatuskin tulevasta syksystä!!!
Höperöksi tässä kotiäitinä ollessa on tullut
huoletonta laiskuuttakin kait osaksi mukana huolessa..
]]>