Täällä meilläpäin oli tässä jokunen aika sitten ongelmana kansalaisten lääkäreitä kohtaan tuntema luottamuspula, tietyistä asioista johtuen.. Mekin sitten kyseisen valelääkäriepisodin jälkeen jouduimme vierailemaan kyseisessä terveyskeskuksessa. Kuopus tietenkin hyvinkin uteliaana 5-vuotiaana pikkumiehenä oli kuullut uutisoinnit kyseisestä tapauksesta ja oli hyvinkin huolestunut lääkärissä käynnin turvallisuudesta ja lääkärimme ammattitaidosta tai mahdollisista puutteista.. Ei auttanut äidin kulmakarvojen kurtistelu ei, eikä hyss hyss suhinat ilkikurisen ikiliikkujamme korvaan terveyskeskuksen odotushuoneessa.. -Äitiii onko se valelääkäri vielä täällä töissä..-Ei..-Äitiiii mennäänkö me sille valelääkärille?-Ei mennä..-Äitiiii-ii onko se ihan varma, että se valelääkäri ei ole täällä enää? -On kultaseni on varma.. -Äitiiiii oliks toi setä se valelääkäri? -Ei muru, ei ole ja tuo ei ole setä, hän on täti..Tätä samansuuntaista keskusteluamme jatkui niin kauan kunnes meidät kutsuttiin lääkärin huoneeseen sisään.. Muilla odotushuoneessa olijoilla oli hyvinkin hauskaa ja heitä nauratti kovin..Minä itse punaisena jo muutenkin paksuista toppavaatteista johtuneesta kuumuudesta.. Onneksi meille sattui lääkäri (Oikea!!!) jolla riitti vielä huumorintajua pienen ihmisenalun huolestumiselle lääkärin ammattitaidosta ..tai sen puutteesta..